Helsingin metron vaiheisiin on aina liittynyt dramatiikkaa

Helsingin metro on maailman pohjoisen metrojärjestelmä. Metrolla tehdään vuosittain noin 63 miljoonaa matkaa. Metron saaminen Helsinkiin oli pitkä projekti, joka alkoi muistuttaa jossain vaiheessa jo jännitystarinaa lahjussyytteineen ja dramaattisine koeajoineen. Nykyään metro on kuitenkin suosittu ja kiitelty joukkoliikenneväline.

Suurkaupunki-Helsinkiin suunniteltu maanalainen

Helsinkiin alettiin suunnitella metroa 1950-luvun lopulla. Aloite tehtiin kaupunginvaltuuston kokouksessa ja asiaa pohtimaan perustettiin esikaupunkiliikenteen suunnittelukomitea.  Suunnitelmat perustuivat siihen, että Helsinki tulisi kasvamaan käsittämättömällä vauhdilla sekä alueellisesti että asukasluvultaan. Alkuperäisissä metrosuunnitelmassa metroverkon pituudeksi kaavailtiin huimat 87 kilometriä. Metroverkon oli tarkoitus kattaa Helsingin lisäksi myös osa naapurikunnista ja asemia haluttiin rakentaa 108 kappaletta. Vuonna 1962 uutisissakin esitettiin jo varmana tietona, että Helsinkiin rakennetaan ilmaradan sijasta maanalainen. Alkuperäisissä suunnitelmissa metroasemia suunniteltiin ainakin Pohjois-Haagaa, joka vuonna 1962 oli vielä uusi asuinalue. Itäisen radan päätepisteeksi haluttiin Puotila. Helsingin metro haluttiin rakentaa samantapaiseksi kuin Moskovan ja Tukholman metrot.

Rakennuspäätös kuitenkin viivästyi kaupunginhallituksen ja -valtuuston useiden äänestyksien ja pöydälle jättämisten vuoksi. Lopulta päätös metron rakentamisesta tehtiin vuonna 1969. Tätä ennen metrolinjauksista käytiin kuitenkin kovaa taistelua. Metrolinjojen sijainnista ja metrosuunnitelmien täytäntöönpanosta riitelivät ainakin metrotoimikunta, konsultit, arkkitehdit ja kaupungin päättäjät. Tilanne kärjistyi ja seurauksena oli ainakin syytteitä toimivaltuuksien ylittämisestä ja lahjuksien ottamisesta. Metrosta alkoi muodostua skandaali, jota selviteltiin monta vuotta.

Koeajot tulivat tarpeeseen

Lopulta metrosta päästiin sopimukseen ja rata rakennettiin. Vuonna 1971 valmistui 2,8 kilometrin pituinen koerata, joka kulki Roihupellon varikolta Herttoniemeen ja tällä radalla koeajettiin kolmea vaunua. Alkuperäisen suunnitelman mukaan metrosta haluttiin kokonaan automaattinen, mutta koeajossa paljastuneiden ongelmien takia päädyttiin manuaalisella ohjauksella toimivaan metroon ja rautateiltä tuttuun asetinlaite- ja opastinjärjestelmään. Koeajojen aikana yksi junista myös syttyi tuleen varikkoalueella ollessaan ja onnettomuuden myötä päädyttiin tekemään useita parannuksia metrojunien paloturvallisuuteen. Koeajoissa käytettyjä vaunuja ei koskaan otettu osaksi matkustajaliikennettä ja vaunuista viimeinenkin romutettiin vuonna 1988.

Varsinainen metroliikenne alkoi elokuussa 1982 Hakaniemen ja Itäkeskuksen välillä. Yleisö pääsi testaamaan metroa jo kesäkuussa avoimissa koeajoissa, mutta metron viralliset avajaiset järjestettiin 2. elokuuta. Rataosuuksia on jatkettu vähitellen. Vuonna 2012 Helsingin metrossa oli 17 asemaa ja radan pituus oli 21 kilometriä. Helsingin metrolla on kolme alku- ja pääteasemaa joista Mellunmäki ja Vuosaari ovat idässä ja Ruoholahti lännessä. Metro kulkee Ruoholahdesta Sörnäisiin kokonaan maan alla, suurimman osan matkaa 20 metrin syvyydessä. Hakaniemessä sijaitsevan Pitkänsillan kohdalla metro kulkee salmen pohjan alitse.

Metron normaali nopeus on 80 kilometriä tunnissa, jonka jälkeen vetoteho katkeaa. Mikäli nopeus ylittää 90 kilometriä tunnissa, automaattinen sähköjarru alkaa hidastaa junan kulkua. Metrojunissa on sähköjarrun lisäksi paineilmajarru, jota käytetään pysäyttämiseen pienestä nopeudesta sekä hätäjarrutuksiin tarkoitetut magneettitoimiset kiskojarrut.

Metron uudet tuulet

Eniten metroasemia on Itä-Helsingissä ja metro onkin helpottunut erityisesti itäisten kaupunginosien asukkaiden matkoja kantakaupunkiin. Metro kuitenkin nopeuttaa liikkumista myös kantakaupungin alueella. Kantakaupungin metroasemat ovat Kalasatama, Sörnäinen, Hakaniemi, Helsingin yliopisto, Rautatientori, Kamppi ja Ruoholahti.

Tällä hetkellä odotellaan länsimetron avautumista ja jälleen kerran projekti on tarjonnut viivästyksiä ja poliittisia kahinoita. Metroradan rakentaminen alkoi Ruoholahdesta vuonna 2009. Valmistuttuaan länsimetro jatkaa reittiä Ruoholahdesta Lauttasaaren kautta Espoon Matinkylään ja tulee toimimaan arviolta 100 000 helsinkiläisen päivittäisenä kulkuneuvona. Lisäksi Siilitien ja Itäkeskuksen väliin on suunniteltu uutta Roihupellon metroasemaa, joka helpottaisi kulkemista Roihupellon teollisuusalueelle ja Roihuvuoren kaupunginosaan. Helsinki on ilmoittanut alustavasti kannattavansa myös metrolinjan jatkamista Mellunmäestä Östersundomiin, Itä-Vantaalle ja Sipooseen. Tähän suunnitelmaan sisältyy kuusi uutta asemaa.