Helsingin väestörakenne

Väestörakenne kuvaa väestön ikäjakaumaa ja sitä kutsutaan myös väestön ikärakenteeksi. Se mitataan yleensä kokonaisten riippuvuussuhteiden mukaan, mikä on alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden riippuvaisen väestön kokonaismäärä suhteessa työikäisen väestön määrään.

  Väestötiede on tilastollinen tutkimus populaatioista, erityisesti ihmisistä. Erittäin yleisenä tieteenä se voi analysoida kaikenlaista dynaamista elävää väestöä, eli sellaista, joka muuttuu ajan tai tilan mukaan. Demografia kattaa näiden populaatioiden koon, rakenteen ja jakautumisen tutkimisen sekä niiden alueelliset tai ajalliset muutokset vastauksena syntymään, muuttoliikkeeseen, ikääntymiseen ja kuolemaan. Maapallon väestötutkimuksen perusteella väestö voi arvioida maan väestöä vuoteen 2050 ja 2100 asti.  Demografinen analyysi voi kattaa koko yhteiskunnan tai ryhmän, joka on määritelty sellaisilla perusteilla kuin koulutus, kansallisuus, uskonto ja etnisyys.

Naisten osuus 53 prosentista väestöstä on suurempi kuin Helsingin kansalaisten keskiarvo 51 prosenttia. Helsingin väestötiheys on 2 739,36 henkeä neliökilometriä kohden, jolloin Helsinki on Suomen tiheimmin asuttu kaupunki. Miesten ja naisten elinajanodote on hieman alle kansallisen keskiarvon: 75,1 vuotta miehillä 75,7 vuotta ja naisia ​​81,7 vuotta verrattuna 82,5 vuoteen. Helsinki on kasvanut voimakkaasti 1810-luvulta lähtien, kun se korvasi Turun Suomen suurherttuakunnan pääkaupungiksi, josta tuli myöhemmin Suomen suvereeni tasavalta. Kaupunki jatkoi kasvua siitä lähtien poikkeuksellisesti Suomen sisällissodan aikana. Toisen maailmansodan päättymisestä 1970-luvulle saakka maaseudulta poistui valtava määrä ihmisiä, erityisesti Helsinkiin. Vuosina 1944–1969 kaupungin väkiluku lähes kaksinkertaistui 275 000:sta 525 600:een.   1960-luvulla Helsingin väestönkasvu alkoi laskea lähinnä asuntojen puutteen vuoksi. Jotkut asukkaat alkoivat siirtyä naapurikaupunkeihin Espoossa ja Vantaalla, mikä lisäsi väestönkasvua molemmissa kunnissa. Espoon väestö kasvoi yhdeksän kertaa kuudenkymmenen vuoden aikana 22 874:stä vuonna 1950 244 353:een vuonna 2009. Vantaa näki vielä dramaattisemman muutoksen samana ajanjaksona: 14 976:sta vuonna 1950 197 663:een vuonna 2009, 13-kertainen kasvu. Nämä väestömuutokset saivat pääkaupunkiseudun kunnat tiiviimpään yhteistyöhön esimerkiksi joukkoliikenteessä, mikä johti HSL:n perustamiseen ja jätehuoltoon. Asuntojen lisääntyvä niukkuus ja korkeammat elinkustannukset pääkaupunkiseudulla ovat pakottaneet monet päivittäiset työmatkalaiset etsimään asuntoja entisissä maaseutualueissa ja vielä enemmän Lohjan, Hämeenlinnan, Lahden ja Porvoon kaltaisiin kaupunkeihin.

Kieli ja maahanmuutto

Suomi ja Ruotsi ovat Helsingin virallisia kieliä. 79,1% kansalaisista puhuu suomea äidinkielenä. 5,7% puhuu ruotsia. Loput 15,3% väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä.   Helsingin slang on kaupungin alueellinen murre. Se yhdistää vaikutukset lähinnä suomesta ja englannista, ja sillä on perinteisesti ollut vahvoja venäläisiä ja ruotsalaisia ​​vaikutteita.  Monien kansainvälisten satamien ja Suomen suurimman lentoaseman risteyksessä Helsinki on maailmanlaajuinen portti Suomeen ja pois Suomesta. Kaupungissa on Suomen suurin maahanmuuttajaväestö sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Helsingissä on yli 140 kansalaisuutta.   Ulkomaalaiset muodostavat 9,5 prosenttia väestöstä, kun taas maahanmuuttajien kokonaismäärä on 15,5 prosenttia. Vuonna 2017 98 269 asukasta puhui muita äidinkieliä kuin suomen, ruotsin tai yhden kolmesta saamen kielestä Suomessa. Suurimmat asukkaiden ryhmät, jotka eivät ole suomenkielisiä, tulevat Venäjältä, Virosta ja Somaliasta. Kolmasosa Suomen maahanmuuttajaväestöstä asuu Helsingissä.

Talous

  Pääkaupunki tuottaa noin kolmanneksen Suomen bruttokansantuotteesta. BKT henkeä kohti on noin 1,3 kertaa maan keskiarvo. Laivayhtiöt työllistävät myös huomattavan määrän ihmisiä. Pääkaupunkiseudun bruttoarvo asukasta kohti on 200 prosenttia 27 Euroopan pääkaupunkiseudun keskiarvosta, mikä vastaa Tukholman ja Pariisin tasoa.

Talous

  100 suurimmasta suomalaisesta yrityksestä 83:lla on pääkonttori pääkaupunkiseudulla. Kaksi kolmasosaa 200 rikkaimmasta suomalaisesta johtajasta asuu pääkaupunkiseudulla ja 42% Helsingissä. 50 parhaan palkansaajan keskimääräinen tulo oli 1,65 miljoonaa euroa.

Uusimmat viestit

Helsingin yöelämä

Yöelämä Suomessa on kokenut viime vuosina jonkun {...}

Helsingin ihanimmat puistot

Et ole koskaan kaukana puistosta Helsingissä. {...}

Helsingin kaupungin leikkipuistot ja niiden tarjoama toiminta

Helsingistä löytyy lukuisia leikkipuistoja ympäri {...}

Museovierailulla Suomessa

Suomessa on kaiken kaikkiaan yli tuhat erilaista {...}