Kukkivan helsingin taikaa

Helsinki on paras todiste siitä, ettei kaupungin tarvitse sijaita Italiassa kukkiakseen ja tarjotakseen sen asukkaille ja turisteille värien upeaa leikkiä, kukkivista kasveista nauttimista ja vahvojen tuoksujen tunnistamishaasteita. Vaikka Karibian saarten asukkaat kuvittelevatkin, että meillä sataa lunta koko ajan ja on joulu joka päivä, yksi Helsingin kauneimpia vahvuuksia on sen puutarhamäärä ja niiden laatu, sävyt, monipuolisuus ja hienous – varsinkin tällä leveysasteella.

Mistä Niitä Kukkia Oikein Tulee?

Siis Helsinkihän on kesällä täynnä kukkia, ja jos niiden määrä kerätään yhteen… mikähän kukkakauppa voisi myydä sellaista kukkien määrää? Ihmettelin itsekin, kunnes kävin tutustumassa itseään melkein mainostamattomaan Helsingin talvipuutarhaan. Sen takana on nimittäin tämä yleisöltä suljettu salapaikka eli Helsingin kaupunginpuutarha, jossa kasvatetaan kukkia kaupungin käyttöön – puistoihin, viherkeitaille ja niin edelleen. Itse talvipuutarha on taas kaikille halukkaille avoin, ja on ehdottomasti ainakin yhden käynnin arvoinen. Pääsy alueelle on ilmainen, kauneutta on miljardin edestä. Merkittävä osa puutarhassa kasvattamista kukista on tropiikista ja vaatii kokoaikaista hoitoa, ja kaupungin puutarhurin virka-asunto sijaitseekin hyvin lähellä sen isännän varsinaista työpaikkaa: alueen mäen korkeimmalla kohdalla. Talvipuutarhasta on tullut julkinen paikka jo vuonna 1893 ja paikalla on muutenkin mielenkiintoinen historia: esimerkiksi sen ilmaispääsyllekin on olemassa omat syynsä, jotka kannattaa selvittää käynnin yhteydessä.

Mistä Niitä Kukkia Oikein Tulee?

Helsingin talvipuutarha on kaupungin rauhallisimpia paikkoja. Sisään astuessa mieleen palautuu se pitkään haluttu harmonia, jota harva Helsingin asukas löytää keskeltä kaupungin melua. Jos pääkaupungissa ollaan vain turistivisiitillä, talvipuutarhan on varmasti löydyttävä matkustajan check-listalta, sillä tämän kaltaisia kasviparatiiseja näkee maailmalla harvemmin: Italiasta löytyy hieno, Pietarista pari, Pariisista ehkä myös (siellä en ole käynyt asiaa tarkistamassa) ja loput eivät ole ainakaan kovin suosittuja. Meidänhän lasinen talvipuutarha toimii tänäkin päivänä koko kaupungin koristeena eli jo yli sata vuotta, tosin kerran jouduttiin tekemään sen kantavien teräsrakenteiden remonttia 2010-2011 ja silloin valitettavan paljon kasveja kuoli muuton yhteydessä tai muista syistä. Puutarhan alueelta löytyy kukkien lisäksi suihkulähdeallas, ja joka vuosi puutarha järjestää kasvihuoneissaan erityisnäyttelyitä lapsille teemoina joulu ja pääsiäinen. Kuinka kovasti yrittäisinkään, en onnistu kuvaamaan paikkaa sanoilla oikein ja riittävästi, vaan sinne on mentävä ja tunnettava sen ilmapiiri koikarppialtaasta ruusutarhaan.

Lisää Kukkapaikkoja

Kukkiviin ja välillä kukkimattomiinkin puistoihin ja puutarhoihin kuuluvat myös Helsingin yliopiston kasvitieteelliset puutarhat, joista toinen sijaitsee Kaisaniemen alueella ja toinen Kumpulassa. Kun kaipaa  jotakin hyvin uutta nähtävää, kannattaa kääntyä juuri näiden kahden puoleen, sillä niissä ylläpidetään elävien kasvien kokoelmaa tutkimus- ja opetuskäyttöä varten ja nähtävissä on yli tuhat eri kasvia, joista ainakin yksi on varmasti kävijälle uusi. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan historia ulottuu jopa 1600-luvun loppuun, ja Kumpulan yksikkö on puolestaan tosi nuori: se avattiin vasta 1900-luvun loppupuolella yliopiston hajasijoittamispäätöksen toteutuessa. Tänään Kumpulan puutarhaa voisi suositella käytäväksi helsinkiläisille, mutta se jää syvään varjoon Kaisaniemen yksikköön ja Talvipuutarhaan nähden. Helsingissä on paljon piileskeleviä paikkoja, ja on sellainen puutarhaluokassakin. Se sijaitsee Roihuvuorella ja on aivan uskomattoman upea: paikkaa sanotaan pikku Japaniksi tai virallisemmin Japanilaistyyliseksi puutarhaksi. Puisto on suunniteltu ja rakennettu vasta 1990-luvulla ja sai Vuoden ympäristörakenne -palkinnon jo avautumisvuonna 1998: entiselle liuskekivilouhospaikalle saatiin toteutettua silmiä ja mieltä ilahduttava koko kaupungin rakastama virkistyspaikka, ja liuskekiviäkään ei tarvinnut viedä sen pidemmälle alueelta pois vaan niitä käytettiin puiston rakennelmia tehdessä. Jos olisin ollut turistina Helsingissä ja aikaa olisi vain yhdelle puutarhalle… olisin todella onnellinen, jos joku sanoisi että pikku Japani kannattaa sijoittaa prioriteettilistassa Talvipuutarhaa korkeammalle.

Lisää Kukkapaikkoja

Helsingissä on paljon piileskeleviä paikkoja, ja on sellainen puutarhaluokassakin. Se sijaitsee Roihuvuorella ja on aivan uskomattoman upea: paikkaa sanotaan pikku Japaniksi tai virallisemmin Japanilaistyyliseksi puutarhaksi. Puisto on suunniteltu ja rakennettu vasta 1990-luvulla ja sai Vuoden ympäristörakenne -palkinnon jo avautumisvuonna 1998: entiselle liuskekivilouhospaikalle saatiin toteutettua silmiä ja mieltä ilahduttava koko kaupungin rakastama virkistyspaikka, ja liuskekiviäkään ei tarvinnut viedä sen pidemmälle alueelta pois vaan niitä käytettiin puiston rakennelmia tehdessä. Jos olisin ollut turistina Helsingissä ja aikaa olisi vain yhdelle puutarhalle… olisin todella onnellinen, jos joku sanoisi että pikku Japani kannattaa sijoittaa prioriteettilistassa Talvipuutarhaa korkeammalle.

Uusimmat viestit

Kylämeininkiä hakemaan

Välillä haluamme jotain todella urbaania, meluista ja {...}

Inspiraatiota omaan taiteeseen

Meistä jokainen on enemmän tai vähemmän taiteilija. On {...}

Hyviä tekoja ohi mennen

Kulttuuriseikkailut alkavat melkein aina keskustasta {...}

Luontoon pääkaupungissa

Lyhyen kävelymatkan päähän Herttoniemen tai Kulosaaren {...}