Lähiliikuntapaikat keräävät suosiota pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudulle on rakennettu viime aikoina runsaasti lisää lähiliikuntapaikkoja. Erityisesti suosiotaan ovat kasvattaneet uudet ulkoliikuntasalit, jotka tarjoavat mahdollisuuden treenata kunnolla, ilmaiseksi ja raikkaassa ulkoilmassa. Liikuntaviraston mukaan Helsinkiin rakennetaan vuosittain noin kaksi uutta lähiliikuntapaikkaa. Tällä hetkellä paikkoja on yhteensä parikymmentä. Uusimmat lähiliikuntapaikat sijaitsevat Pirkkolassa, Lassilassa ja Roihuvuoressa sekä Espoon Leppävaarassa ja Vantaan Kartanonkoskella. Kaikkia lähiliikuntapaikkoja on muutettu nykyaikaisemmiksi ja monipuolisemmiksi. Suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon eri kuntoilijaryhmien tarpeet sekä lapsiperheet. Myös vanhanaikaisia tukkeja löytyy edelleen liikuntareittien varrelta, mutta asiakkaat ovat aktiivisesti toivoneet kaupungilta laajempia ulkokuntosalikokonaisuuksia ja kaupunki on halunnut vastata kutsuun.

Liikuntapuistot ovat avoinna kaikille kaupunkilaisille

Pirkkolan lähiliikuntapaikalla käy päivittäin kuhina, kun urheiluvaatteisiin pukeutuneet ihmiset suorittavat kuntosalitreeninsä ulkoilmassa. Paikalle on tullut myös vanhempia lastensa kanssa ja he kehuvat, että treeni on mukava suorittaa kun lapset pääset puuhailemaan viereisellä leikkipaikalla tai voivat osallistua ikänsä mukaan kuntoiluunkin. Helsingin liikuntaviraston ulkoliikuntapalveluista vastaava osastopäällikkö Stefan Fröberg kertoo, että Pirkkolan ulkoliikuntasalista on tullut virastoon erittäin positiivista palautetta. Palautteen perusteella lähiliikuntapaikkojen määrärahoja on lisätty ja niiden kehittämiseen panostettu. Yhden lähiliikuntapaikan rakentaminen maksaa 250 000 euroa.

Monipuolisia liikuntamahdollisuuksia keskellä kaupunkia

Helsingin metsistä löytyy myös hyvin hoidettuja pururatoja lenkkeilyyn ja talvella samat reitit sopivat hiihtämiseen. Nämä eivät pelkällään kaupunkilaisille kuitenkaan riitä, sillä moni haluaa lisätä arkeensa myös voimaharjoittelua. Kun kuntosalimahdollisuus löytyy kävely- tai lenkkireitin varrelta ja vieressä on vielä lapsille sopiva ulkoilupaikka, on treeni huomattavasti helpompi järjestää osaksi arkea. Lähiliikuntapaikkojen hienous piilee siinä, että ne ovat ilmaisia ja kaikille avoimia. Kynnys liikkumiseen kasvaa heti, jos sitä varten pitää esimerkiksi kuulua urheiluseuraan.

Lähiliikuntapaikkojen kuntolaitteet sopivat erityisesti kevyeen ja kohtuulliseen liikuntaan

Lähiliikuntapaikat eivät välttämättä tarjoa riittävästi vastusta kovia painoja tarvitseville kuntoilijoille, mutta toisaalta he eivät suoraan olekaan näiden paikkojen kohderyhmää. Tavoitteellisesti treenaavat käyvät usein myös kuntosalilla tai jonkin tietyn urheilulajin treeneissä, joten he eivät ole täysin lähiliikuntapaikkojen varassa. Toisaalta mielikuvitus auttaa ratkaisemaan myös paino-ongelman. Pirkkolassa treenaava Juha Rautiainen lisää 60 kilon maksimipainojen päälle 7-vuotiaan poikansa, ja saa näin penkkipunnerrukseen sopivan vastuksen. Lassilan liikuntapaikalla puolestaan kannelmäkeläinen perheenisä Selvete Jusufi tekee muutamia liikkeitä oman kehon painoa vastuksena käyttävissä Gympark-laitteissa kahden lapsensa temppuillessa laitteissa ja leikkivälineissä. Jusufi kertoo käyvänsä liikuntapaikalla 2-3 kertaa viikossa ja viihtyvänsä siellä lastensa kerrallaan jopa muutaman tunnin.

Lähiliikuntapaikkojen toivotaan olevan ns. matalan kynnyksen aloituspaikkoja heille, jotka syystä tai toisesta eivät pääse sujuvasti käymään kuntosalilla. Ulkokuntosalien lisäksi lähiliikuntapaikoista löytyy mm. pumptrack-ratoja, joissa voi harrastaa pyöräilyä, skeittausta tai rullaluistelua.

Urheilu- ja liikuntapuistot kutsuvat liikkumaan ympäri kaupunkia

Pirkkolan lisäksi suuria urheilupuistoja löytyy Helsingistä useita muitakin. Itä-Helsingissä Herttoniemen ja Myllypuron liikuntapuistot. Molemmista löytyy lähiliikuntapiste ja lisäksi puistoista löytyvät jalkapallokentät, yleisurheiluradat, 400 metrin juoksuradat ja tenniskenttiä. Talviaikaan puistoihin tehdään hiihtoladut ja Herttoniemessä pääsee myös laskettelemaan pienessä mäessä. Molempiin puistoihin tehdään talven ajaksi luistinrata. Töölönlahdelta alkava keskuspuisto puolestaan halkoo Helsinkiä etelästä pohjoiseen ja jatkuu aina Haltialaan ja Vantaanjoelle asti. Laajuudeltaan keskuspuisto on tuhat hehtaaria, joka tarkoittaa pituudessa kymmentä kilometriä.

Helsingin vehreys tarkoittaa, että luonto on lähellä kaupungissakin. Lähiliikuntapaikkojen lisäksi kaupunki ylläpitää aktiivisesti ulkoilureittejä. Luonto onkin suomalaisten lempipaikka ja toisaalta luonnossa oleskelun on todistettu poistavan stressiä ja verenpainetta. Mikäli kuntosalilaitteet eivät kiinnosta, voi metsään suunnata kävelylle, siellä juosta pitkin polkuja, suunnistaa, pyöräillä tai vaikkapa joogata.